Erilaisissa kohtaamisen ja avustamisen tilanteissa on monia mahdollisuuksia vahvistaa iäkkään mielen hyvinvointia. Ammattilaisten taidot ja yhteiset toimintatavat ovat keskeisessä asemassa.
Mielenterveydestä ja mielenterveysosaamisesta keskusteltaessa ammattilaisten huomio kiinnittyy helposti mielen sairauksiin ja häiriöihin. Ammattilaiset kokevat iäkkäiden mielen sairauksiin liittyvät haasteet työssään kuormittaviksi, eikä heillä usein ole tähän työhön konkreettisia työvälineitä. Näkökulma onkin tästä syystä usein sairauskeskeinen. Ennaltaehkäisevä, mielen hyvinvointia ylläpitävä lähestymistapa jää sivuun. Vaikka tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä on jo olemassa, iäkkäiden palveluista puuttuvat yhä käytännöt ja toimintatavat.
Mielen hyvinvointi on hyvän arjen perusta
Mielen hyvinvointi tarkoittaa muutakin kuin sairauden poissaoloa. Se ei myöskään ole pysyvä ominaisuus vaan se muovautuu läpi elämän. Hyvinvoiva mieli mahdollistaa elämästä nauttimisen sekä vastoinkäymisistä selviytymisen. Mielen hyvinvoinnin osa-alueita ovat itseluottamus, elämänhallinnan tunne, optimismi, kyky solmia tyydyttäviä sosiaalisia suhteita sekä menetysten sietäminen ja valmius muutoksiin.
Ikääntyminen itsessään tuo mukanaan monia muutoksia. Toimintakyvyn ja elämäntilanteiden muutokset vaikuttavat iäkkään arkeen niin hyvässä kuin pahassakin. Toisaalta aikaa on enemmän mielekkäille asioille, toisaalta taas voimien hiipuminen voi pakottaa luopumaan jostakin itselle tärkeästä asiasta. Kyky sopeutua sekä löytää mielekkyyttä myös uudesta tilanteesta edellyttää kimmoisaa ja hyvinvoivaa mieltä.
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen iäkkäiden palveluissa
Mielen hyvinvoinnin vahvistamisen näkökulma edellyttää pysähtymistä asiakastyön peruskysymysten äärelle. Yksinkertaisimmillaan se on huomion kiinnittämistä siihen, mikä tekee elämästä hyvää ja sen pohtimista, miten tämä toteutuu niin työntekijän itsensä kuin iäkkään elämässä. Asiaa on tärkeää pohtia, vaikka vanhustyön arki täyttyisikin tehtävistä ja velvoitteista, jotka vetävät huomiota toiseen suuntaan.
Asiakkaiden mielen hyvinvointia vahvistetaan jo nyt iäkkäiden palveluissa monin tavoin, mutta sitä ei välttämättä tunnisteta työstä. Pysähtymisen, läsnäolon ja kuuntelemisen merkitys, mielekkään arjen rakentamisen käytännöt sekä asiakkaan tunteminen ja arvostus luovat tälle hyvät lähtökohdat.
Mielen hyvinvoinnin näkökulma tuo syvyyttä asiakaslähtöiseen hoitotyöhön. Erilaisissa kohtaamisen, keskustelun ja hoitamisen tilanteissa tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia vahvistaa iäkkään mielen hyvinvointia ja tunnistaa hyvää: nostaa esiin voimavaroja, pieniä onnistumisia ja vahvuuksia. Työntekijä toimii tilanteissa herättelijänä ja kannustajana, sanoittaa tunteita ja ylläpitää myönteistä vuorovaikutusta.
Jaetut toimintatavat
Mielenterveysosaamisessa ei ole kuitenkaan kyse vain yksittäisen työntekijän toiminnan tasosta. Iäkkäiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen tarvitsee niin ilmiön tunnistamista, aktiivista puheeksi ottamista kuin yhteisesti jaettuja toimintatapoja eli rakenteita.
Eri palvelusektoreilla tarvitaan erilaista mielenterveysosaamista. Ympärivuorokautisessa hoidossa korostuu mielekkään arjen käytäntöjen kehittäminen, kun taas kotihoidossa on keskeistä luoda puitteet voimaantumista vahvistavan kotikäynnin toteuttamiselle. Päivätoiminnan ryhmäkeskusteluissa voidaan hyödyntää erilaisia mielen hyvinvoinnin teemoja. Tapoja on monia. Olennaista on luoda yhteinen ymmärrys siitä, mitä mielen hyvinvoinnin vahvistaminen meidän työyhteisössämme tarkoittaa ja miten me edistämme sitä tavoitteellisesti ja systemaattisesti – yhdessä.
Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin -hankkeessa valmennetaan kotihoidossa, päivätoiminnassa ja ympärivuorokautisessa hoidossa työskenteleviä ammattilaisia vahvistamaan iäkkäiden mielen hyvinvointia. Hankkeen toteuttajina ovat Ikäinstituutti ja Sosiaalitaito. Valmennuksiin osallistuu noin 70 ammattilaista Länsi- ja Keski-Uudenmaan iäkkäiden palveluista. Valmennuksen aikana hankkeeseen osallistuvat kehittävät toimintatapoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Hanketta rahoittaa STM ja se on osa mielenterveysstrategian jalkauttamiseen tähtäävää hankekokonaisuutta.
Tamara Björkqvist, Sosiaalitaito ja Elisa Virkola, Ikäinstituutti
